torstai 9. syyskuuta 2010

Jumpasta

Piti vielä illan lopuksi ruveta kirjoittamaan miten siellä jumpassa kävi. Kerrankin voin sanoa, etten ollut suurin (paksuudeltani) joukossa. Voisin melkein sanoa, että laihimmasta päästä. Jees.

Jumppa oli luultavasti ihan perus kauraa. Ei onneksi sitä, että nainen siellä edessä lyö tamburiinilla tahtia ja kiljuu hyppy, hyppy. Niin kuin oli silloin miekka ja kivi, kun olin koulussa. Luulen, että ne oli ihan tavallisia liikkeitä, mitä noissa jumpissa yleensä on. Yhtä liikettä en voinut tehdä, kun polveen kävi, mutta jos ei pysty johonkin niin saa tehdä toisellalailla joka ei kuormita kipeitä paikkoja.

Välillä sekosin liikkeissä, mutta sallittakoon se näin ensikertalaiselle. Onnistuin vielä tälläämään itseni eturiviin niin, että varmaan kaikki takanaolijat näki munailuni. Ihme ja kumma eihän tuo pahemmmin edes hävettänyt. Liekö nuo muiltakaan niin nappiin osuneet.

Pitänee kaivautua kohta kirjan kanssa petiin. Olisi telkussa Beck elokuvakin, mutta voipi olla että jää katsomatta. Nukkumatti lyö lapiolla otsaan, ja siinä sitä ollaan.

1 kommentti:

  1. no hätä.... kyllä ne kaikki siellä sekoilee. meilläki oli kerran semmonen ohjaaja joka veti tunnit aerobikiksi, siinä sitä oli mammoilla ja mulla selvittely.. :D jostain syystä sitä ei alku vuoden jälkeen näykyny enää :D...

    VastaaPoista