Kaikki ei aina ole niin kuin luullaan

Nainen soitti poliisilaitokselle ja puhelimeen vastannut poliisi toisti ääneen naisen sanoja.
- Eli siis...ruskea sekaisin oleva pehko...musta rengas silmän ympärillä...tuntee nimen Rekku... ja oli siis kiinni, mutta puri narun poikki..selvä. Sain kaikki muistiin. Katsotaan mitä voimme tehdä.
Poliisi käänähti kolleegaansa päin ja sanoi
- Rouva parka.
- Miten niin? kolleega kysyi.
- Hän on kadottanut miehensä
:) :)

Paluu arkeen

Joulu meni ja hyvä että meni. Painossa on tullut takkiin eli on tullut takaisin 600 grammaa vähän yli kuukauden aikana. Viimeisen kolmen viikon aikana jäi aika vähälle koko salilla käynti, kun oli muuta lentämistä. Nyt olen eilen ja tänään palannut normaali rytmiin. Ilmoittauduin jo kevään jumppaankin, että on kerran viikossa jotain muutakin kuin salia.

Minä jo viime keväänä "lupasin" itselleni, etten enää IKINÄ ota mitään iltamenoja. No tässä sitä ollaan taas, ainakin kolmena iltana viikossa on menoja. Lyhyt oli muisti :) Saas nyt kattoo jos vielä töitäkin tässä tulisi, niin olisi päivälläkin menoja. Tai siis töitä on tiedossa, mutta kun siihenkin taloon pitäsi viedä palkkarahat mennessään eli pitäsi saada työkkärista palkkatukea.

Minä muuten voitin ennen joulua ison piparkakkutalon. Tai siinä oli monta rakennusta ja eri hahmoja. Pohjan pinta-ala oli n. 60x50 cm. Onhan tuossa ollut nakerreltavaa kahdelle ihmiselle. Just tänään raaputin siitä pohjan päältä pois kaikki tomusokerin ja muut jäljellä olevat "liimat". Nyt on vielä kaksi isoa rasiaa jäljellä sitä, että on piparia ollut ainakin.

Jouluviikon jorinoita

Jaahas mitähän sitä nyt olisi mielen päällä. Hautajaiset oli tiistaina ja ne meni ihan hyvin. Pakkasta oli noin 20, mutta ei se haitannut, kun siunaus oli kappelissa ja haudalla vaan laskettiin kukkaset ja veisattiin yksi virsi. Sen jälken kävin hoitokodissa setvimässä äidin jälkeenjääneitä tavaroita. Jätin sinne kaikki vaatteet ja vähäiset huonekalut. Niille oli kuulemma käyttöä sielläkin. Otin vain pari esinettä ja erinäisiä papereita. Olin yötä tätini luona ja tulin kotiin keskiviikkona.

Torstaina sain uuden modeemin, kun vaihdoin laajakaistan Elisalta Saunalahteen. Samalla nopeus nousi 1 megasta kymmeneen megaan. Samassa paketissa tuli myös tikku läppäriä varten jos sattuu tarvitsemaan jossakin kodin ulkopuolella moista vekotinta. Mökillä se ei kyllä toimi, koska mökki on semmoisessa notkossa.

Joulua ei laitettu kovinkaan paljoa. Kinkku paistettiin, piirakat tehtiin ja rosolli ostetiin. Anoppi antoi imellettyä perunalaatikkoa ja siinä on meidän jouluruuat. Yhtään joulukoristetta ei ole, eikä joulukukkia. Niitä oli kyllä tarkoitus ostaa, mutta en saanut aikaiseksi. Pakkanenkin sotki sitä, kun ne olisi pitänyt paketoida niin hyvin. Joulukortteja en laittanut minkään välineen kautta, joten anteesipyyntö niille, jotka laittoivat minulle, enkä minä laittanut teille. Oli tässä tuota muutakin ajattelemista :(

Joululahjaksi sain Iron Maidenin CD:n, rahaa, Arabian purnukan ja läppärin alle laitettavan Targuksen Chill Matin. Se "matto" estää läppärin kuumenemisen, jos läppäriä pitää vaikka sylissään tai sängyllä.

Puseroa ostamassa ja hautajaisista

En halua nähdä yhtään ainutta rättikauppaa seuraavaan vuoteen. Kävin tänään etsimässä itselleni puseroa, joka olisi tarpeeksi hieno hautajaisiin, mutta tarpeeksi rento, että voisin pitää sitä sitten muulloinkin. Minä en voi sietää rimpsuja, röyhelöitä, blingblingiä ja avonaista kaula-aukkoa. Niin ja hintakaan ei saanut olla ainakaan yli 30.

Jessusmaria, että sai, ei kun piti, käydä monessa kaupassa ennen kuin oikea löytyi. Olisihan sitä ollut vaikka minkälaista kivaa rättiä, mutta kun ei ihan kirkuvan punaista tai sinistä voi hautajaisiin laittaa. Kävin IsossaMyyssä lähes kaikki kaupat, enkä löytänyt mieleistäni. Sokoksella hienot myyjät käveli melkein lävitse, eivätkä edes vaivautuneet kysymään haluanko jotakin. Siellä olisi ollut muuten ihan mieluisa pusero, mutta koko oli tissien kohdalta liian pieni. Onhan nekin kyllä tässä laihtumisen aikana vähän kutistuneet, mutta ei ne vielä mitkään rukkaset ole.Hintakin olisi ollut kohdallaan. Taisi olla parikymppiä.

Olin lopulta valmis menemään jopa Kekäleeseen, kun hoksasin, että onhan se Carlsonkin olemassa. Siellä nainen tuli heti kysymään voiko olla avuksi ja minä siihen että joo. Selitin mitä haluan ja sitten etsittiin, esiteltiin ja löydettiin. Ihan tavallinen musta paitapusero pitkillä hihoilla ja hinta 15 euroa. Jee!!!!! Palvelu oli tosi ystävällistä ja hyvää.

Niin eihän tässä tietenkään kiire ollut tämän ostamisen kanssa, hautajaiset kun on vasta huomenna. Lähden aamulla linja-autolla köröttämään Kainuuseen ja hautajaiset on klo 13.00. Siis sen minun äidin hautajaiset. Onneksi olen voinut hoitaa kaikki asiat puhelimella, niin ei tarvinnut tässä välissä lähteä käymään siellä. Arkkukin valittiin netin kautta niin, että hautaustoimiston pitäjä antoi minulle salasanan, jolla pääsin katsomaan arkun kuvia ja valitsin siitä sopivan. Heillä on myös kukkakauppa josta valitsin kukkakimpun ja arkun päälle tulevan kukkakoristeen. Vieraita en kutsunut, joten siellä on vain pappi, kantajat, minä ja tätini. Kantajatkin palkkasin hautaustoimiston kautta.

Olisihan niitä sukulaisia olemassa, mutta kun en ole koskaan pitänyt kehenkään yhteyttä, niin miksi minä niitä nyt kutsuisin. Joskus äiti sanoi, ettei tarvii hautajaisia järjestää ja kertoi ketä ei ainakaan saa kutsua. Käytin siis omaa päätäntävaltaani ja en kutsunut ketään.

Tiety-kurssi loppui tänään. Tokarissa näkyi olleen arvosanana K3, eli korkein. Toinen todistus tulee sitten myöhemmin postissa, kun ne eivät olleet vielä valmiita. Eli siis se tutkintotodistus sieltä Tiekeltä. Aloitan uuden koulutuksen tammikuussa samassa paikassa ja joskus minusta vielä tulee datanomi.

Reissu päivä 2

Aamupalalle heti 7 ja maha täyteen. Minulla on kyllä maha pienentynyt, joten ei voinut tankata niin paljoa kuin joskus ennen. En kyllä nälkäänkään jäänyt :) Oli monenmoista ruokaa, leikkelettä, hedelmiä, marjoja jne. Vähän aikaa lepäämistä ja kaupungille. Satoi lunta/räntää ja tuuli. Piti käydä heti ostamassa miehelle kaulaliina, ettei palellu kun russakka sinne. Kierreltiin kaupunkia ja kiivettiin Patkulin portaita pitkin Toompealle. Sekin paikka on nähty monta kertaa, mutta siitä on tullut traditio kiivetä sinne. Nyt vaan haasteellisuutta antoi lumi, liukkaus ja tuuli.

Käytiin kahdessa kirkossa, Tuomiokirkko ja Aleksanteri Nevskin Katedraali, ihmettelemässä arkkitehtuuria ja muuta. http://www.tourism.tallinn.ee/fin/fpage/nahtavyydet/kirkot
Kävelyä tuli taas kilometri tolkulla päivän aikana. Käytiin kaupoissa ja joulumarkkinoilla uudelleen. Ostin pari saippuaa. Iltapäivällä mentiin anopin ja apen kanssa syömään pippurisäkkiin. Ruoka oli tosi hyvää ja sitä oli riittävästi. Me jatketiin iltaglögille Raatihuoneentorille ja appivanhemmat lähti hotelliin. Kauhea tuuli ja pyry jatkui. Glögin juonnin jälkeen palailtiin mekin hotellin lämpimään.

Hotellin ravintolassa oli pantu pystyyn karaoke ja siellä tanssia rytkyttelivät vaikka ei ollut kyllä parkettiakaan. Joitakin tosi hyviä laulajia oli, mutta kyllä oli huonojakin. Olisi tehnyt mieli käydä laulaa luikauttamassa, mutta en sit taaskaan ilennyt. Olisi vissiin pitänyt ottaa enempi rohkaisua :) no anyway nukkumatti alkoi ottaa valtaa ja piti lähteä nukkumaan.

Reissu päivä 1

Nyt on reissu Tallinnaan heitetty ja nyt pitäsi olla viikko lomaa lomasta toipumiseen. Lähdettiin perjantai aamuna 5.30. Autossa oli melkein 50 matkustajaa. Mentiin aika haipakkaa Helsinkiin, kun siellä on kauheasti lunta ja siksi huono ajokeli. Päästiin kuitenkin kohtuullisen hyvin satamaan noin 2 tuntia ennen laivan lähtöä, joka lähti 14.30. Laiva oli ihan täynnä kaikenlaista kulkijaa. Merellä tuuli, mutta ei kovin paljoa. Tallinnan satamassa oltiin 16.30 ja hotellissa lopulta noin 1,5 tunnin kuluttua.

Olemme käyneet Tallinnassa ennenkin talvi aikaan, mutta siellä ei ole koskaan ollut noin paljon lunta. Ilmeisesti siellä on vieläkin joku ryssänvallanalainen mentaliteetti töiden tekemisessä, kun yhtään ei tehdä lumitöitä. Voi jessus, täällä ei edes syrjäkylillä ole niin huonosti aurattuja teitä, puhumattakaan että kaupungissa olisi niin huonosti huolehdittuja katuja.

Pidän Tallinnasta ja käyn siellä mielelläni, mutta tämä reissu oli yhtä rämpimistä. Satamasta hotelliin on ehkä kilometrin verran ja autolla mentiin sitä matkaa ainakin kolme varttia. Kävelemällä olisi mennyt muutama minuutti. Paljon liikennettä+lunta ja soppa oli valmis. No hotelllissa oli kaikki valmista majoittumiseen. Levättiin vähän aikaa ja ei kun menoksi etsimään syöntipaikkaa. Siinä vaiheessa iltaa oli takana jo kohtuullisen pitkä päivä. Olin herännyt 02.00 ja valvonut siitä saakka.

Ei jaksanut ruveta etsimään kovin gurmee ;) paikkaa, joten päädyttiin syömään pizzaa. Ravintola oli Vapiano. Siellä paiskattiin sisään mennessä "luottokortti" käteen. Kun tilasi ruokaa tiskiltä sille kortille ladattiin maksut ja sillä maksettiin lähtiessä. Ihan hauska systeemi. Pizza oli varmaan 35 cm halkaisijaltaan, joten kyllä sillä enin nälkä lähti. Iso olut maksoi 2 euroa.

Jatkettin matkaa vanhaan kaupunkiin päin ja käytiin joulutorilla. Siellä oli paljon kojuja joissa möivät kaikenlasia käsitöitä, sekä glögiä. Sitä oli alkoholipitoista ja ilman alkoholia. Juotiin yhdet ja katseltiin ihmisvilinää. Alkoi olla jo myöhä ja kauhea väsy, niin kurvattiin kaupan kautta hotellille. Unta palloon ja kohti uutta päivää.

Jee hyviä uutisia

Jotain hyviäkin uutisia välillä. Minulle tehtiin tänään toinen kehonkostumusmittaus ja luvut olivat vähän erilaiset, kuin 3 kk sitten. Nämä kaikki ovat siis salilla mitattuja lukuja 6.9. ja 7.12. 2010.

Paino ennen 90,5, nyt 85,7
Kehon rasva % ennen 52,5, nyt 49,9
Sisäelinrasva ennen 12, nyt 11
Luustolihas ennen 20,4, nyt 21,5
Vyötärö ennen 116,5, nyt 109.5, ilmankos housut alkoi pudota :)

Pitää kuulemma olla itseensä tosi tyytyväinen, että on tullut tulosta ja joissakin kohti ihan kunnollakin. Tähän on tarvittu 35 kuntosali kertaa 8 jumppa kertaa, syömisen vähentäminen ja jonkin verran kävelyä = n. 10 - 15 km/vko. Mutta kyllä se kannattaa.

Niin ja olihan ne perjantain tentitkin menneet läpi, että voi huokaista helpotuksesta niiden suhteen.

Viikon vikinät

Niin se on viikko mennyt, enkä ole saanut kirjoitettua tänne mitään. Onhan sitä kaikkea tälle välille ollut, hyvää ja pahaa. Perjantaina oli kaksi tenttiä, joiden tuloksista en tiedä vielä mitään. Toivottavasti menevät läpi. Ei ollut oikein ajatus mukana niitä tehdessä. Se taas johtui siitä, että äitini viimeiset ajat olivat käsillä ja hän kuolikin sitten tänä aamuna 6.12. Vaikka emme olleet tekemisissä moneen vuoteen, niin olihan hän äitini kuitenkin. Nyt sitten ainoana omaisena pitää ruveta järjestämään hautajaisia sun muita asioita.

Harjoittelua on jäljellä enää 6 päivää. Sille ajalle pitäisi saada se työ tehtyä loppuun. Voipi kyllä olla, että huominen päivä on vajaa, kun pitää soitella niistä hautajais ym. asioista. On mukavampi soitella kotoa vaikka kuinka on kännykkä, jolla voi soittaa mistä tahansa.

Salilla olen käynyt ja jumpassa. Tällä viikolla onkin jumppa viimeisen kerran, mutta pitää ilmoittautua ensi vuoden jumpaan tällä viikolla. Onkin kuulemma tarjolla kaksi XXL-ryhmää. Pitää yrittää päästä tähän samaan aikaan alkavaan.

Matkakin on vielä tekemättä, mutta kohtahan se on. En katsonut tarpeelliseksi perua sitä tämän kuolemantapauksen takia. On ihan hyvä, että pääsee pois edes vähäksi aikaa.

Joulua en ole valmistellut mitenkään, kun ei kiinnosta koko asia. Kuten jo aiemmin kirjoitinkin. Piirakat meinataan tehdä ja joku pieni kinkku paistaa, mutta siinäpä se onkin. Toivottavasti edes sali on auki, että pääsee sinne välillä.

Varmaan tämä on joistakin lukijoista kylmää suhtautumista läheisen kuolemaan, mutta se on niin monipiippuinen juttu, etten sitä ala selvittämään. Asiat juontavat juurensa osaksi nuoruuteen ja myöhemmin myös aikuisuuteen. Ainoa asia, josta olen ollut monelle ihmiselle kateellinen on se, että heillä on ollut tosi hyvä suhde äitiinsä. Minulla sitä ei ole ollut sitten lapsuuden. Syytä oli varmaan niin sysissä kuin sepissäkin. Olimme ehkä liian samanlaisia, emmekä siksikään tulleet toimeen keskenämme.

No show must go on ja asioilla on ollut tapana järjestyä.

Aarrghhhhh pakkasta ja hössötystä

Nyt taitaa talvi puskea päälle ihan todella. Aamulla oli melkein - 20 astetta. En tykännyt. Eilen käytiin yli kaksi tuntia ulkoilemassa. Käveltiin mm. Pyhäselän jäällä, vaikka minä en siitä kyllä pidä. Olen aina kammonnut jäällä kävelyä, vaikka ei ole koskaan sattunut mitään, miksi sitä pitäsi kammota. Siellä tuli sitten ilmeinen raitisilmamyrkytys, kun kolmen tunnin ehtoneet piti vetäistä ulkoilun päälle. Ah autuutta :)

Joulu tulla jollottaa ja kauhea joulun mainostus on joka paikassa. Minun mielestäni koko joulu pitäisi lailla kieltää. Sitä aletaan jo kohta juhannuksen jälkeen hössöttää ja siitä saa jo tarpeeksi paljon ennen joulua. Hyi helevetti. Sen verran annan periksi, että käyn kyllä Tallinnassa joulutoreilla. Siellä on jotenkin kiva tunnelma, käsityöläisten esityksiä mm. seppien taontaa ja kuumaa glögiä. Tämä meidän kaupungin "joulutori" on lähinnä huvittava.

Kohtauksen partaalla kahdesti samana päivänä

Voi jessus kun minua väsyttää. En ole koko viikolla nukkunut yhtään kunnon yötä. Jokin asia varmaan painaa, mutta kun en tiedä mikä. Aamulla ei jaksaisi millään raahautua petistä ylös, touhuta aamutoimet ja lähteä harjoitteluun. Tänä aamuna kun katsoin peiliin, niin silmien alla oli pussit jotka ylettyivät poskille asti. Meinasin vallan pelläästyä, että kuka helvetti tuo on. En minä ainakaan. Nyt on kyllä ollut täysikuun aika, mutta en minä ole aiemmin seurannut vaikuttaisiko se uneen.

Labrayhdistyksen retken suunnittelu on menossa hyvää vauhtia eteenpäin. Odottelen tarjouksia matkatoimistoilta ja sen jälkeen päätetään asia lopullisesti. Nyt olen vähän kokeneempi hoitamaan retkiasiaa, kuin viime syksynä. On jo jotakin pohjaa, mitä kysellä ja miten järjestää. Onneksi on myös tuttavia eri aloilta joiden puoleen voi kääntyä.

Harjoittelussa sain kyselyn tehtyä ja nyt odottelen vastauksia. Teen niistä sitten jonkinlaisen yhteenvedon.

Salilla oli karsee tungos, kun yritin mennä sinne tuossa klo. 15. En viitsinyt jäädä siihen tungokseen ja tulin kotiin. Käyn siis nyt salilla aina harjoittelusta tullessa ja sitten tulen kotiin. Pitää nyt katsoa saanko lähdettyä sinne vielä tänään, vai yritänkö vasta huomenna.

Onneksi olen nyt tehnyt kaikki kurssiin liittyvät tehtävät. Paljon sieltä näkyi puuttuvan vastauksia, mutta mitäpä se mulle kuuluu. Pääasia, että itse olen kaikki tehnyt mitä on pyydettykin.

Tänään meinasin kyllä saada sydänlaakin, kun oli eräästä instanssista tullut kirje. Avasin sen, luin ja en ymmärtänyt yhtään mitään. Asia oli selitetty mahdollisimman epäselvästi. Minulla jo koko elämä vilisi silmien editse, että mikähän tämä nyt on. Eihän se auttanut muu, kuin ruveta soittamaan. Onneksi oli kysymys vaan viitenumeron muuttumisesta. Olisihan tuon asian voinut siihen kirjeeseen jotenkin selväkielisesti laittaa, ettei ihmisen tarvitsisi sydänkohtauksen partaalla olla.  

Syömässä

Kävin eilen illalla syömässä uudessa Torero ravintolassa. Mielestäni ruoka ja palvelu olivat oikein mainioita. Annos oli ihan hyvän kokoinen minulle ja pihviä tilatessa tarjoilija varmisti kypsyysasteen. Osa hinnoista oli varmaan ihan kohtuullista ravintola tasoa, mutta jotkut pihvit olivat kalliita. Paljon oli syöjiä vaikka oli arki-ilta. Lieneekö sitten uutuuden viehätystä, vai mitä?

Tänään pitää käydä toisessa ennen käymättömässä paikassa eli kahvila Murussa. Tarttee suunnitella labrayhdistyksen kevät matkaa, ja Muru on juuri sopivalla paikalla kaupunkia pienimuotoiseen tapaamiseen. Tulipa siihen sitten autolla tai kävelemällä.

.

Konserttia, tenttiä ja ikävää

Torstaina kävin jumpassa kumminkin, vaikka päivällä olin niin kipeä. Oli ihan mukavaa pitkästä aikaa. Siellä oli kuntopiiri tyyppinen ohjelma, jossa oli 10 kohtaa. Joka kohdassa tehtiin minuutti ja kierros tehtiin kahteen kertaan. Välineinä olivat painot, jumppanauhat, steppilauta ja erikokoiset jumppapallot. Vähän oli hauikset ja kyljet kipeänä sen jälkeen, vaikka venyteltiinkin lopuksi.

Perjantai-illan konsertissa olin koko ajan ulkona kuin lumiukko. Kun en ole katsonut kauhuelokuvia, niin en myöskään tuntenut niiden musiikkia. Nyt olen sitä mieltä, että kun on kuullut yhden kappaleen on kuullut kaikki. Jokaisessa kappaleessa oli samanlaista viulujen vingutusta ja patarumpujen paukutusta. Kyllähän sitä silleen kuunteli ja katseli, että soittajat ovat taitavia ja kapellimestarilla oli hihassaan pieniä kauhuefektejä. Kuten se, että hänet tuotiin lavalle Hannibalin maski naamallaan ja pakkopaitaan puettuna nokkakärryn kyydissä. No olihan se taas yksi kokemus lisää.

Perjantain tentistä sen verran, että se oli helppo. Nettiin tehty osio on jo tarkastettu ja se on ok. Toinen osio on tarkastamatta, mutta uskon sen menevän läpi. Sitten vaan odotellaan seuraavia tenttejä, jotka ovat 3.12.

Tänään käytiin mökillä antamassa linnuille jyviä ja laitettiin samalla Pepin haudalle kynttilä. Pitihän sitä taas vähän itkeä tihrustaa vanhaa kaveria. Aina välillä tulee niin kamalan ikävä sitä karvakamua. Niisk.
 
Nyt pitäisi ruveta tekemään loppuja tehtäviä tuonne oppimisympäristö Moodleen. Kolme kun saan tehtyä, niin silloin on kaikki tehty. Jee.

Aih outs

En taidakaan olla ihan kokonaan toipunut vaikka niin luulin. Tänään on koskenut aika kovasti leikkausalueeseen. Tavallaan minulla on reppu pullollaan särkylääkkeitä ja nyt ei ole yhtään. Ei muuten naurata tämä tilanne. En viitsisi lähteä sairaslomaakaan hakemaan. Koetan sinnitellä 14 saakka, että pääsen kotiin. Illalla olisi jumppa, mutta saa nyt nähdä jaksanko mennä sinne. Siinä meni kyllä rahat hukkaan, kun olen enempi ollut pois kuin paikalla :(

Huomenna on tentti, eli harjoitteluun ei tarvii mennä. Yhteistoiminta ja viestintä on tentin aiheena. Pitää hoitaa huomenna sitten muitakin asioita, kun on iltapäivä vapaata. By the way. Menen huomenna kuuntelemaan kaupunginorkesterin konserttia, kun ne soittaa sävelmiä kauhuelokuvista. Pitäähän sitä välillä harrastaa tuota korkeakulttuuriakin. Mennä syksynä kävin ihan oopperassa. Että on tässä sivistytty :)

Harjoittelu yms

Eka harjoittelupäivä on takana. Kun on kolme viikkoa ollut kotona ja ei ole tuota hernettä tarvinnut  kovin pyörittää, niin meinas ajattelu ihan päähän ruveta koskemaan . Sain aika paljon kirjoitettua siitä kyselystä, minkä laitan kartottaakseni harjoittelipaikan sosiaalisen median käyttöä. Eiks ollut hienosti sanottu :) Sitä pitää vielä muokata, mutta suurin osa asioista olisi jo valmiina.

Salilla kävin kans eka kertaa liki neljään vikkoon. Olipa mukava käydä. Ei ainakaan minulla into loppunut sairastamisen aikana. Sen verran on muutosta treenissä, että toistoja on nyt 15 entisen 22 sijaan.Yksi nainen huomasi minun laihtuneen, joten kyllä se jossakin alkaa näkyä.

Matkalaskukin oli jo tullut ja maksoin sen pois. Nyt vaan odotellaan matkaan pääsyä. Matkan takia joudun tekemään kaksi tenttiä samana päivänä 3.12, mutta itsepähän näin halusin.

Mies tuossa joulutorttuja alkoi vääntämään, kun kerran oli aineita kaupasta tuonut. Yritti kyllä minulle sitä, mutta minä kieltäydyin kylmästi. Että tämmöstä tällä kertaa.

Matkalle

Oli eilisen lehdessä niin hyvä tarjous Tallinnaan, että oli ihan pakko :) tilata. 2 yötä hotellissa+kuljetus 99 €/hlö. Hotelli on Central, jossa on oltu aikaisemminkin. Toisaalta pitäisi kaikki rahat panna säästöön siihen putkiremonttiin, mutta päätin nyt näin. On tässä ollut tätä sairastamista ja muuta sontaa ihan tarpeeksi. Nyt vähän hellin meitä tuolla matkalla, ja sillä sipuli. Harvoin tuolla hinnalla pääsee täältä matkustamaan.

Lauantain lässyt

Huhhuh ravasin kaupungilla ihan hikeen asti. Kävin etsimässä miehelle syntymäpäivälähjaa, mutta en löytänyt mieleistä. Olisin halunnut ostaa kunnollisen villapaidan, jossa olisi korkea kaulus. Kävin kolmessa liikkeessä ja missään ei ollut sinne päinkään olevaa paitaa. Pitää vielä etsiä paremmalla ajalla, kun nyt oli vähän kiireen hivakka. Olis hyvä tuommoinen paita talvella, kun tuo mies on niin kylmäinen. Minä tallustelen kesät talvet t-paidassa ja miehellä pitää olla kaikki vällyt päällä jo nyt, vaikka ei ole edes talvi.

Silmä on paranemaan päin. Verta ei ole enää niin paljoa valkuaisessa, kun se on valunut alaluomen alle näkymättömiin.

Tietokone lehdessä oli hauska vinkki, jos haluaa valokuvasta teetättää taulun. Eräs käsityöntaitaja huovuttaa valokuvista tauluja ja kaikkea muutakin. On muuten taitava ihminen. http://www.sarinlahja-aitta.com/

Itse kun en ole käsityöihminen ollenkaan, niin voin vain ihailla niitä joilla taitoa on. Minulla menee suoran sauman ompeluunkin viikko ja hyvä jos onnistuu sittenkään.Tarvitsen ompelukonetta niin harvoin, että unohdan jopa sen miten siihen lanka laitetaan. Kerran piti netistä etsiä ohjeet ja panna ne talteen, että osaan  laittaa langoituksen kuntoon. Että silleen.

Ostin pitkästä aikaa subit iltapalaksi. Ei tule kovin usein käytyä, mutta nyt poikkesin samalla kauppareissulla. Otin Subway Meltin ja Grillatun Kananrinnan. Onhan ne ihan hyviä, mutta ei niitä passaa joka viikko mutustaa.

Pitänee ruveta katsomaan töllöä. Sieltä tulee uusintana Pelastushelikopteri ja se on ihan katsottava ohjelma.

Silmätulehdus

No niin, oli pakko mennä yksityiselle silmälääkärille, kun tuo vasen silmä on ihan verinen. Alkoivat tutut ja tuntemattomat pelottelemaan vaikka millä hirveyksillä, ja kerrankin minä uskoin. Onneksi siellä ei ollut tulehdusta kummempaa, mutta kaipa se olisi pahentunut ajan myötä. Nyt sitten salvaa 7 päivän kuuri 3 kertaa päivässä. Juuri äsken sitä laitoin ja nyt tässä tihraan näyttöä puolivalolla. Lääkärinpalkkio oli vaivaiset 70 euroa ja salva vajaa 9 euroa, joten onneksi ei sentään kallista ollut ;) Voi jessus mikähän tässä vielä tulee, kun vanha sanalaskuhan sanoo, ettei kahta ilman kolmatta. Ensin leikattiin, sitten silmätulehdus ja sitten, mitä? Alkaa rahapussin pohja paistaa nopeammin, kuin luulinkaan. Kela korvausta saa vajaa 14 euroa tuosta silmälaskusta, joten ihan kivasti jää maksettavaa. Oi voi.

Jihuu

Tänä aamuna pitkästä aikaa kipusin vaa´alle. Herrimunjee paino oli pudonnut ihan kilotolkulla. Luulin tämän sairastelun ja sen myötä liikkumattomuuden kostautuneen, mutta eipäs siinä niin käynytkään. En ensin uskonut lukemaa ja passitin miehen siihen vaa´alle punnitsemaan itseään,  sillä kun paino pysyy kilon haarukassa. Oli se sit uskottava ettei vaaka valehtele. Siis eihän se mahdottomia ole pudonnut, mutta alaspäin kuitenkin. Nyt näytti 85,4 kg eli siitä kun aloitin tämän uuden elämän on pudonnut 5,8 kg. Pitää olla tyytyväinen. Pikkuhiljaa etiäppäin.

Vointi on ollut ihan hyvä. Kipuja ei juurikaan ole, mutta kun se haava paranee niin sitä on alkanut kutittamaan. Kauhea kutka on välillä ja kun sitä ei oikein voi kynsiä, niin pitää välillä kiemurrella kuin käärmetanssija ilman kärmestä. Onneksi ei sitä ole sattunut tuolla kaupungilla käydessä. Voisihan ne vähän katsoa, kun meikäläinen siellä kiemurtelee. Taitaisi pian piipaa-auto tulla ja viedä lepäämään.

 Mitähän tässä muuta on viikon aikana tapahtunut. Lunta ja pakkasta on ainakin tullut. Yäk! En tykkää. Työkkärillä ei ollut mitään sitä vastaan, että haen koulutukseen, joten jätän paperit siihen vetämään. Ompahan jotain uutta taas odotettavissa. Huono omatunto on kun en ole paneutunut kurssitehtäviin tarpeeksi, mutta jotain sentään olen niistä saanut tehtyä. Eilen leivoin torttuja, kun näin  niitä kaupassa ja alkoi niin mieli tekemään. Onhan ne hyviä ja lihottavia :) Tänään siivosin  kun oli jotenkin siivousfiilis päivä. Lueskellut olen aika paljon. En tiedä siitäkö johtuu vai mistä, mutta vasemmasta silmästä on verisuoni katkennut ja se on aika rajun näköinen. Puolet silmästä on ihan veripunainen.

Sataa sataa ropisee...

Ei ole koko päivänä tullut käytyä ulkona, kun sataa. Eihän se kyllä mikään kovin hyvä syy ole linnoittautua sisälle, mutta kun ei vaan viitsinyt :( Puhelinkin on soinut tänään peräti kaksi kertaa. Sehän on jo ennätys. Toinen soittaja oli täti, joka onkin ainoa sukulainen johon edes jonkinlaista yhteyttä on, ja toinen oli anoppi. Mukavahan tuo oli puhella molempien kanssa.

Anoppi ja appi oli kylpylälomalla ja olivat saaneet sieltä hirveän köhän, joka nyt on jo laantumassa. Oli puhe, että jos perjantaina olisi hyvä sää, mentäisi mökille koko poppoo. Olisi haravointia tiedossa, josta minä voisin hieman livistää, kun en ole ihan kunnossa vielä ;)

Eilen ulkoiltiin kaupungissa ja kylläpä vesi oli laskenut uimarannalla. Näki selvään missä kohti vesi oli ollut kesällä ja nyt. Aikamoinen harppaus oli veteen entiseltä kohdalta.
 
Huomenna olisi käytävä työkkärin tädin luona. Saas kattoo mitä "kivaa" sitä nyt keksitään minulle. Olen ajatellut hakea yhteen koulutukseen, mutta ensin pitää ottaa selville mitä mieltä työkkäri on siitä.  Niistä kun ei koskaan tiedä. Samat lait pitäsi olla kaikille, mutta jokainen siellä niitä lakeja erilailla tulkkaa. Plääh.

Televisiota ja muuta

Katsoin äsken ohjelman ruotsalaisesta naisesta joka oli iältään 94 ja teki töitä koko ajan omassa hotellissaan ja yksin!! Siivosi, laittoi ruuat, petasi pedit ja ihan kaikki mitä hotellissa tehdään!!!  Ei huolinut apua, kun kukaan ei osaa tehdä hänelle mieliksi. Hotellissa oli 15 huonetta ja niissä yhteensä 42 vuodepaikkaa. Ei voinut muuta kuin monttu auki katsoa sitä elämän iloa ja jaksamista. Herrimunjee,  minä olen kymmeniä vuosia nuorempi ja minulla ei koko elämän aikana, ole ollut niin paljon virtaa kuin tällä naisella.

Eilen olisi ollut varatut liput teatteriin, mutta minä jouduin sen perumaan tämän sairastelun takia. Kaverilta tosin oli tullut viesti, ettei sitä nähnyt kukaan, kun näytös oli peruutettu. Täytyy yrittää joku toinen lauantai mennä katsomaan tätä Viimeistä sikaria.

Voinut olen ihan hyvin, eikä särkylääkkeitäkään tarvitse ottaa juuri muulloin kuin aamulla.  Viimeisen antibiootin söin tänään ja se olikin hyvä juttu. Ei tarvitse vahdata kelloa, milloin tabun ottaa. Niitä kun piti ottaa noin kahdeksan tunnin välein ja yhden ottoaika oli klo 24. Minähän siihen aikaan tavallaan jo horotan muissa maailmoissa ja nyt piti vahdata sen antibiootin ottamista.

Harmittaa kun ei pääse salille (ja jumppaan), mutta ei sitä kärsi, eikä uskalla lähtea repimään ennen kuin on parantunut. Onneksi salilla on niin hyvä henkilökunta, että sain hyvityksen maksuista ja kutsuivat vielä käymäänkin tässä välillä, jos jaksan käydä joutavia höpöttelemässä ;) Pitää piipahtaa joku päivä, kun kuitenkin liikkua pitäsi jaksamisen mukaan. Käytiin aamulla tunnin verran ulkoilemassa ja eipä tuo ollut yhtään hassumpaa. Heti kyllä huomaa, että paino alkaa kivuta ylöspäin, kun ei sitä treeniä ja liikettä tule niin paljoa :(

Kengät ja muuta

Täällä sitä vaan kidutaan ;). Totta puhuen olo ei ole mitenkään kauhean kauhea. Istuminen ei oikein suju kovin pitkää aikaa, mutta muuten liikun ihan hyvin. Välillä on masussa paha olo, kun noita tabuja joutuu napsimaan aika paljon, mutta sekin menee ohi.

Tänään kävin ostamassa kotimaiset talvikengät. En edes muista vuosisataa, milloin olisi ollut kunnolliset talvikengät. Olen kulkenut kesät talvet Canvas-kengissä tai lenkkareissa. Viime talvena ostin yhdet kengät, jotka kesti muutaman kuukauden ja hajosivat pohjasta. Aloin ihmettelemään, kun sukka kastui, niin pohja oli kokonaan sökö. Että sen siitä saa, kun noita halpoja "vinkuintiassa" tehtyjä kenkiä ostaa.

Piti päättää ostanko uuden DVD-soittimen vai kengät. Loppujen lopuksi valinta ei ollut kovin vaikea. Kenkiä tarvitsen joka päivä, mutta DVD-soitinta ehkä kerran kuukaudessa. Nyt kun tässä sairastan, niin olisin  ajankulukseni katsonut jotain, mutta kun kaikkea ei voi saada niin luen sitten elokuvien katselemisen sijaan.

Nyt taidan vetäytyä sängylle tekemään tavuristikoita.

Elossa

Still alive :). Leikkaus tehtiin eilen ja se oli sujunut ihan hyvin. Näin lääkäri minulle kertoi. Piti olla yksi yö sairaalassa, mutta lääkäri oli päättänyt päästää minut pois jo illalla, joten olin yön  kotona omassa sängyssä. Apteekista hain 4 eri lääkkeet, joten kyllä douppausta piisaa. Kipuja ei ole kovin paljoa. Voisin jopa sanoa, että vähempi kuin ennen leikkausta. Sairauslomaa kolme viikkoa. Harmittaa  harjoittelun kannalta noin pitkä poissaolo, mutta minkäs teet. Jos suinkin pystyn en pidä kyllä koko kolmea viikkoa lomaa.

Soitin liittoon ja kyselin maksuasioista, miten ne hoituu tänä aikana. Osan ajasta maksaa liitto ja osan Kela, joten pitää lähteä jossakin välissä Kelan toimistossa käymään ja tietenkin työkkärissä. Mies meni mökille touhuamaan, mutta minä jäin kotiin potemaan. Vähän harmittaa, mutta jos nyt olis touhuilematta kerrankin ihan luvan kanssa :).

Taidan lähteä käymään asioilla nyt, kun tunnen olevani sen verran älyissäni.

Muutoksia

Niin ne vaan asiat muuttuvat. Kuvittelin huomenna meneväni 8 viikon harjoitteluun tämän kurssin tiimoilta, vaan enpä menekkään. Menen sairaalaan leikkaukseen tiistai aamuna, ja huomisen päivän istun vessassa kotona. Miksikö istun vessassa? Siksi, kun suolisto pitää olla typötyhjä leikkauksessa. Voi olla aika mielenkiintoiset ajat edessä :( Sairasloma on 2-? viikkoa. Ou jee, meni vähän pyllylleen tämä kurssihomma.

Tänään oli labrayhdistyksen kokous. Minä niin eilen kaverilta kyytiä kyselin sinne ja tänään olin koko asian unohtanut. Että silleen. Se kun on minulla tämä muisti hyvä, mutta pirun lyhyt. Onneksi kuitenkin kaveri soitti ennen tuloa, niin kerkesin kyytiin.

Pitää jossakin välissä ruveta suunnittelemaan labrayhdistyksen vuosikokousta. Oli puhe, että lähdetään risteilemään tai johonkin muualle virkistäytymään samalla. Sehän on aina mukavaa, järkätä jotain virkistystä. Syysretkellä käytiin tuolla Kuopion puolessa vähän viinejä maistelemassa. Hyvvee oli.

Jörö

Ostin taannoin kirpparilta paidan, jossa on kuvana 7 kääpiön Jörö eli Grumpy. Minulla kun näitä jörö-päiviä aina silloin tällöin on :) Tulipa eilen mieleen etsiä "kuukkelilla" kuvaa sanalla grumpy, ja sieltä sattui tämmöinen. Linkki on kyllä pitkä kuin nälkävuosi, mutta...

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://dailymoxie.com/wp-content/uploads/2009/01/grumpy.bmp&imgrefurl=http://dailymoxie.com/%3Fm%3D200901&h=400&w=330&sz=388&tbnid=X8bjd9huyWOsvM:&tbnh=124&tbnw=102&prev=/images%3Fq%3Dgrumpy&zoom=1&q=grumpy&hl=fi&usg=__preNlZ3Q5TadFFr30GsRKf8hn-g=&sa=X&ei=9AjATPfHF8LOswbe04zWCA&ved=0CDEQ9QEwBQ

Onko kukaan nähnyt koiranpentua, jolla on moinen ilme? Sitten viimeisen päälle kyllästynyt. Kyllä naurua piisasi, kun tämän kaverin näki.

Laiskuus vaivaa

Olenpas minä ollut laiska, kun en kohta viikkoon ole kirjoittanut tänne. Kurssia on tullut käytyä ainakin ahkerasti. Kaipa sitä on jotakin oppinutkin samalla. En nyt tähän hätään muista mitä :). Salilla olen käynyt myös. Sunnuntaina vedin kierroksen kaksi kertaa ja maanantaina olin kipeähkö. Lienenkö venytellyt huonosti.

Luntakin oli välillä, mutta onneksi on sulanut pois. Tällä viikolla on kaksi etäpäivää ja silloin voisi käydä päiväseltään mökillä katsomassa haravoinnin määrää. Ei sen puoleen, että mieli tekis haravoida, mutta kun on pakko. Osan voi ajaa leikkurilla silpuksi, mutta ei kaikista kohdista. Samalla pitää laittaa mökki talviteloille. Alkaa nuotiopuut loppua, ei voi enää nokkaa lämmittää nuotion loimussa. Niisk.
 
 Ai niin perjantaina oli tentin uusinta ja se oli mennyt läpi. Hyvä minä...toisella kertaa. Kolme tenttiä on jäljellä ja niiden päivät on jo sovittu. Käydään harjoitteluaikana tekemässä ne täällä Aikolla tai sit sen voi tehdä kotona/harjoittelupaikassa APC:n kautta.

Sosiaalisesta mediasta on tänään, mutta taitaa mennä toisesta korvasta sisään, käydä kääntymässä ja tulee samasta korvasta ulos. Ei jotenkin nappaa, ikävä kyllä.

Lunta arggghh

No nyt sitä tuloo, ihan taivaan täydeltä. Kävin jumpassa ja pois tullessa ei meinannut eteensä nähdä, kun suoraan silmiin satoi. Toivottavasti  sade loppuu aamuksi ja sulaa koko lumi pois. Vaikka sama kai se on mikä muu aamulla kyrsii, kuin uusinta tentti. Voi jessusmariamagdaleena, kun saisi sen läpi toisella kerralla. Ei viitsisi eläkeikään asti käydä tenttimässä eto asioita :(

 Eilen kävin salilla ja huomasin, että kehitystä on tapahtunut ihan kivasti. Siis minun kunnon kehitystä. Onhan se hyvä, että alkaa jossakin näkymään, kun siellä muina töinään käy.  
 

Tietoturvaa ym.

Oli taas tänään niin kiire tunneilla, että en varmaan kaikista muistiinpanoistani saa edes selvää. Paljon kyllä minä ainakin opin uutta. Heti piti kotona kokeilla ja kyllähän ne toimii. Esim. jos käyttää Firefox-selainta, niin kannattaa laittaa lisäosaksi Adblock Plus ja Flashblock nimiset pienet ohjelmat. Niillä pääsee eroon aika hyvin mainoksista ja flasheista, jos ei niistä tykkää.

Kuntoilua en harrastanut tänään muuta kuin kurssimatkat pyöräilin. Piti välillä vähän kotihommiakin hoitaa. Joku kummitus oli taas tiskipöydälle kasannut rovion tavaroita. Oli siivottava se ja laitettava punajuuria purkkeihin. Siinäpä sitä saikin läträttyä pöydän punajuureen, vaikka kuinka varovaisesti yritti touhuta. Pöytä oli kuin parhaankin tappelun jäljiltä "verta" puolillaan :)

Päivällä näköjään satoi luntakin, mutta onneksi ei vielä pysyvästi. Minä kun en ole mikään talvi-ihminen, niin tulisin kyllä toimeen ilman metrisiä kinoksia ja  sadan asteen pakkasta. Mutta sieltä ne vielä tulee halusimpa minä sitä tai en.

Niisk :(

Kuulin juuri surullisen uutisen. Tuttavien koira oli pitänyt päästää pois tästä maailmasta tänään. Tuli niin elävästi mieleen se, kun Pepi vietiin viimeisen kerran eläinlääkärille. Täytyy myöntää, että tippa on nyt linssissä.

Kävin rääkkäämässä itseäni salilla. Oikein kaksi kertaa vedin ohjelman läpi. Pari laitetta piti kyllä jättää toisella kierroksella väliin, kun käpälistä loppui puhti.

Kurssilla oli tietoturvasta juttua koko päivän. Kyllähän tuossa oli paljonkin uutta ja hyödyllistä asiaa. Pitää vaan koettaa itsekin niitä neuvoja noudattaa, mitä oppi.

Yleistä löpinää

Kamalan kova tuuli on ollut koko viikonlopun. Käytiin aamupäivällä kävelyllä niin välillä tuntui, että olisi kaulaliina ollut tarpeen. Käsineitä en kyllä vielä tarvinnut. Mieshän tuo meinasi taas paleltua kuin russakka, vaikka sillä oli tuulta pitävä pukukin päällä. Käytiin kalamarkkinoilla samalla. Kyllähän siellä monenmoista oli tarjolla, mutta hinnat oli aika kovat. Ostin mausteita, koska ne olivat mielestäni ihan kohtuu hintaisia.

Samalla kävelyreissulla nähtiin oikein sievä sheltti istumassa yhden pakettiauton etupenkillä. Oli kiva nähdä Pepi vainaan rotutoveri. Kyllä tekisi niin mieli uutta koiraa, mutta kun niiden hinnat ovat 1200 €. Ei oikein ole varaa, kun kohta putkiremontti iskee päälle.

Salilla kävin samalla reissulla. Ei ollut ruuhkaa näin sunnuntai päivänä. Selkä meinaa vähän oirehtia taas vaihteeksi. Se ei oikein tainnut tykätä siitä torstain pallojumpan yhdestä liikeestä. Siinä piti istua pallon päällä ja sitten ikäänkuin pyörittää lantiota. Silloin ei tuntunut mitään, mutta myöhemmin kyllä. Voi voi kun sitä on niin raihnainen.

Kyllä on outoa, kun ei nykyään ilmainen työvoima kelpaa minnekkään. Kurssiin kuuluu 8 viikon harjoittelu ja ei vaan tunnu toisille paikkaa löytyvän. Jotkut ovat soitelleet moneen kymmeneeen paikkaa ja aina vastaus on ei. Kaksi viikkoa on aikaa harjoittelun alkuun, joten ei hyvältä näytä.

No niinhän siinä kävi

Niin missä kävi? Tentissä kävi just niinkuin ajattelinkin, eli ei läpi. En kyllä ollut ainoa, moni oli samassa tilanteessa. Siitä voi päätellä, kuinka helppo se oli vähällä opettelulla. No ei pidä vaipua murheen alhoon. Uusitaan niin monesti, että  menee.

Kotona puhdistettiin miehen kanssa tietsikoiden rekistereitä ja muuta joutavaa sälää. Minun koneelle ei kovin paljoa ollutkaan, kun minä en kaikkea jonnin joutavaa lataile. Toisella koneella oli senkin edestä.

Jumppailemassa olin eilen ja siellä olikin pallojumppaa tällä kertaa. Oli ihan hauskaa tutustua siihenkin kuntoilumuotoon. Kotona on pallo ollut jo ainakin 4 vuotta, mutta ei juuri oikeassa käytössä. Joskus olen istuskellut siinä, mutta ei muuta. Nyt voisin harkita :) , kun opin erilaisia liikkeitä.

Salilla olen käynyt tietenkin. Sieltä ei taida olla mitään uusia uutisia. Paitsi laihdutukseen liittyen eräs asia. Lueskelin pari viikoa vanhaa Iltalehden viikonvaihdeliitettä. Siellä oli juttu suuresta amerikan maasta. Floridalaista rouvaa oli ammuttu. Lääkäreiden mukaan rouvan hengen pelasti laardikerros :) se pysäytti luodin, joka olisi ollut tappava. Tähän rouva totesi "En enää ikinä mene kuntosalille. Haluan olla niin paksu kuin mahdollista, jos se pysäyttää luodin."

Täällä ammutuksi tulemisen vaara on aika pieni, joten tarttee vaan kulkea jumpassa ja salilla edelleenkin.

Alkuviikko

Jaahas sitä on pari päivää kurssilla tehty hermoja kutkuttavia asioita. Niin kuin se maanantain koe tai tenttejäkö ne nykyään on. Siitä ei ole vielä tullut tuloksia, mutta uusiksi se mennee. Prkl... Sitten on opeteltu/kerrattu kansioiden tekemistä, kopiointia, jakamista. Ihan mielenkiintoista ja opettavaa. Tänään piti tulla vieraileva kouluttaja, mutta se ei päässytkään. On tässä sitten oltu näiden tuttujen ja turvallisten kanssa.

Salilla kävin eilen, joka ei ollut nyt ihan mieleistä.  Siksi ei ollut, kun oli liikaa ihmisiä peräkkäin laitteille. Tuli semmoinen ikävä kiireen tuntu, vaikka olisi hyppinyt niihin vapautumisen mukaan. Jotenkin meni maku koko hommasta eilisen osalta. Pitäähän sinne taas tänään mennä, mutta menen myöhemmin, jos silloin olisi väljempää.

Besserwisser on koetellut, mutta pitää vaan purra hampia yhteen.

Tentti aamu

Voi helvetin 16 ja yksi muistista 17. Tänään aamullla oli tentti ja se ei takuulla mene läpi. Olin enemmän ulkona, kuin lumiukko talvella. Piti tehdä Webbisivu ja siinä meni kerralla ulalle. Viime viikolla kahtena päivänä asiaa käytiin ja nyt olisi pitänyt melkein tuiki tuntemattomalla ohjelmalla osata tehdä. Ohhoijaa.

Tuskin olin ainut, joka hermoili, mutta muiden hermoilu ei minua haittaa. Se haittaa, että itse olin ihan uunojen uuno. Nyt sitä koetta käydään läpi niin, että oikein veistä käännetään haavassa :(

Lauantai ja sunnuntain löpinät

Lauantaina piti ajaa mökille, kun unohdin toiset silmälasit sinne. Onneksi minulla on niitä kahdet, etten jäänyt pulaan perjantaina. Enhän minä olisi nähnyt mitään tietsikan ruudulta. Samalla käytiin kaupoissa  täydentämässä ruokakaappien sisältöä. Kukahan meiltä niitä ruokia oikein syö, kun molemmat ollaan vähennetty syömistä ja siitä huolimatta kaapit on aina silloin tällöin tyhjiä :)

Jotenkin tuo kaupoissa pyöriminenkin on jäänyt aika minimiin. Eipä juuri tule käytyä muualla kuin ruokakaupoissa. Vaatteita en aio ostaa, kun pieneksi jääneitä on kaapissa vaikka kuinka paljon. Odottelen tässä, että ne alkaa mahtua päälle. Ne ihan varmasti vielä mahtuu joku päivä. Muodin perässä kun en kulje, niin vanhat farkut ja t-paidat ovat vielä ihan käyttökelpoista kamaa.

Huomenna eli siis maanataina olisi ensimmäinen tentti tästä tutkinnosta. En osaa pelätä sitä, kun tässä viime vuosina on ollut niin paljon tätä opiskelua, että sen jo osaa. Jos ei mene läpi sen saa uusia. Oikeastaan ainoa jännäämisen arvoinen asia siinä on aika. Se nimittäin voi käydä vähiin, niin kuin kävi AB-korttia suorittaessani Excelin tentin kanssa. Mutta saihan senkin uusia.

Pitäisi varmaan jotain kuviakin ripotella tänne tekstien väliin, että olisi viihtyisimmän näköinen blogi. Mimmiliinukalla on paljon hyviä kuvia omassa blogissaan. Ihan taidan kateudesta vihertää ;).

Many many wonderful days

On ollut niin kiire, etten ole joutanut joka päivä kirjoittamaan. No kurssilla on ainakin ollut vaikka mitä uutta ja ihmeellistä. Webbisivun tekoa oli muutamina päivänä ja se oli tarkkaa hommaa, kun en ole moista aiemmin tehnyt. Koodien kirjoittaminen ei sinänsä ole vaikeaa, mutta se huolellisuus on tosi tärkeää. Jos jää yksikin piste pois, niin sivu ei toimi kuten sen pitäsi. Sitten kun tiiraat sieltä koodien seasta sitä virhettä, niin tiedät etsiväsi neulaa heinäsuovasta.

Salilla käyntiä olen harrastanut ahkerasti. Painostani en juuri nyt tiedä mihinkä suuntaan se on mennyt, kun en ole vaa'alla käynyt moneen viikkoon. Toivottavasti alaspäin ainakin. Olen kyllä välillä ollut vähemmän kiltti noiden syömisten ja juomisten suhteen, mutta kuten olen ennenkin sanonut: teen sen tietoisesti ja sitten taas palaan ruotuun. Niin siitä ei tule huonoa mieltä ja kauheaa morkkista ;)

Torstain jumppa jäi käymättä, kun oli hyvä sää niin pyyhällettiin mökille istumaan iltaa nuotiolle. Ah sitä autuutta. Sai taas unohtaa kaikki yhden illan ajaksi. Perjantai aamuna menin kiltisti kurssille, vaikka olin ilmoittanut etten tule. Olen liiankin tunnollinen luonteeltani, en ole pois kuin ihan pakosta. Kun kerran heräsin ajoissa, eikä ollut enää huuruja hupussa, niin miksi en olisi mennyt.

Keskelläviikkoa

Jaahas taas tänään on herra besserwisser oikein elementissään. Jätkä vaan puuhaa omiaan, eikä havainnoi mitään, mitä tässä pitäisi opiskella. Saattansnamma. Sitten toisten pitää neuvoa ja omat hommat menee pers. Tosin minä en neuvo, kun on omassakin tehtävässä tekemistä. Enkä kyllä neuvois muutenkaan. Yks tyyppi viettää vasepuukissa aikaansa, joka ei liene tämän kurssin tarkoitus.

Onneksi on taas salipäivä. Voi purkaa tätä päivää ainakin siihen punnertamiseen.

Jatkuu

Eilen asennettiin ohjelmia taas vaihteeksi, kylläkin vähän huonolla tuloksella. Verkossa oli ilmeisesti jotakin häikkää, kun alkoi yhteyksiä jatkuvasti katkomaan. Piti lopettaa koko homma kesken. Tänä aamuna sitten jatkettiin ja nyt toimi jo paremmin. Webbi sivujen tekoa pitäisi opetella tänään. Minäkin entisen työtodistuksen mukaan olen joskus asiaan perehtynyt, mutta itsellä ei ole edes muistikuvaa asiasta. Voi taas herne olla kovilla tänään.

Salilla kävin eilen illalla ja vedin kierroksen kahteen kertaan. Toistoja tuli noin 450, ihan yllätin itseni. Aamulla kyllä paikat oli ehkä vähän kipeämmät, kuin tavallaan. Tänään pääsee "Leelian lepotuoliin" eli menen kampaajalle. Pitää tuota tukan ruuhaketta vähän siistiä. Tämän päivän salikäynti pitää laittaa harkintaan, muutenhan tämä menee ihan urheilun puolelle :)

Parina päivänä on ollut huonohko olo, lienenkö tulossa sairaaksi. Sitähän näin syksyllä on kaikenmaailman flunssat liikkeellä. Ei kyllä passasi olla pois täältä kurssilta. Vauhti on ihan hirveä, ja jos olet pois päivänkin, olet jo jäljessä käsitellyistä asioista. Putoat kyydistä ja sitten on työ saada selville ne sata asiaa, mitä edellisenä päivänä on ollut. Muutenkin täällä on  tietotekniikassa eritasoisia ihmisiä ja kiire ei ainakaan paranna asioita. Jos neuvot toista, niin sitten jää omat oppimiset hunningolle. Elä siinä sitten :(

Viikonloppu

Lauantaina kävin salilla rääkkäämässä itseäni. Taaskaan en saanut kaikkia toistoja yhdessä laitteessa tehtyä. Ei millään jaksanut punnertaa loppuun asti. Vasen käsi kun on halvaantunut, niin se aina välillä tökkää hapoille äkkiä. Salin jälkeen kävin rääkkyyttämässä ruumistani hierontatuolissa. Olisi tehnyt mieli huutaa, kun se mulkkasi noita kipeitä muhkuroita lapaluun vierestä.

Kuvankäsittelyohjelmaan yritin perehtyä, mutta taas meni tulostimen kanssa tappeluksi. Erehdyin nääs ottamaan sen välillä irti läppäristä ja se saatana hävisi sen siliän tien. Niin siis tämä tulostin liittyi tähän asiaan siksi, kun minä luen mieluummin ohjeet paperilta ja siksi halusin ne tulostaa ennen ohjelmaan perehtymistä. Onnistuhan se taas lopulta, mutta kyllä siinä taas meikäläisen hermoja koeteltiin.

Sunnuntaina käveltiin tunnin verran ja mulla oli takin selkä märkänä. Kyllä ainakin aineenvaihdunta toimii. Miestä kylmää ja minä olen hiessä jo ulko-ovella ulos mennessä :) Kurssitehtäviä tein sen verran minkä osasin. Muutama kohta jäi tekemättä, kun ei vaan järki riittänyt. Eikä hermot :( Etenkin kloonaus oli vaikeaa. Mies oppi sen hetkessä ja minä tuskailin ties kuinka kauan. No mies sitten neuvoi minua siihen ja sitten alkoi mennä paremmin.

Torstain ja perjantain turinat

Torstaina oli kurssilla kuvankäsittelyä. En ole juurikaan sitä harrastanut, niin oli aika orpo olo. Pitää nyt sitten yrittää perehtyä siihen paremmin. Latasin kotikoneelle saman ohjelman netistä, kuin millä harjoiteltiin kurssilla. Ei se kovin vaikeaa taida olla, mutta aikansa vie oppiminen.

Tulostimen kanssa löin kotona painia, kun en millään meinannut saada sitä toimimaan. Piti asentaa pari kertaa uudelleen. Kyllä katossa sai hämiksenverkot kyytiä, kun minä perk..... luettelin. Siirsin nimittäin tulostimen läppäriin ja ne ei oikein tulleet ensin toimeen keskenään. Läppäri on kohtuu uusi, mutta tulostin on 12 vuotta vanha mustesuihku. Ihan toimiva peli kyllä muuten.

Jumpassa kävin eilen illalla ja sieltä oli väki vähentynyt puoleen eka kerrasta. Taas oli sama juttu kuin silloin aiemmin, eli olin koko ajan eri tahdissa kuin muut. Jo on kumma kun ei ihminen erota vasenta/oikeaa, ylös/alas jne. Se meni jo nauruksi koko asia siellä. Ohjaaja sanoi, ettei se haittaa kunhan teen ne liikkeet jotenkin.

Mökille olisi tehnyt mieli, mutta sää oli niin huono, ettei viitsinyt lähteä. Saunaankin tekis mieli, mutta taloyhtiön sauna on rempassa. Voi kurjuutta :)

Salilla en käynyt eilen enkä tänään, mutta huomenna menen. Ja hierontatuoliin voisin mennä uudelleen, kun entiset muhkurakivut ovat loppuneet. Nyt voisin unohtaa nämä tietokone jutut kokonaan tälle loppuillalle ja katsoa vaikka jotain typerää televisiosta.

Illan lopuksi

Voi kauhistuksen kanahäkki, kun aukaisin kurssin oppimisympäristön äsken. Sinne oli tullut 6 uutta tehtävää. Ei meitä ainakaan helpolla päästetä. Pitää taas hernettä yrittää pyörittää, että jonkinlaisia vastauksia sinne saisi kirjoitettua. Vettä on satanut lähestulkoon koko päivän. Onneksi silloin oli satamatta, kun kotiin kävelin. Kotona nakkasin repun eteiseen otin toisen tilalle ja menin salille. Se olikin hyvä päätös, jäi illasta aikaa tehdä kurssitehtäviä ja harjoituksia. Nyt taidan paiskata koneen kiinni ja vähän aikaa olla vaan. Ihan mitään miettimättä.

Sadepäivänä

Oe voe. Eilen en jaksanutkaan mennä salille illalla. Oli niin väsy ja huono olo. Sain sitten kotona tehtyä kurssiin liittyviä tehtäviä ja siinä menikin useampi tunti. Kaikenlaista pohtimista joutuu harrastamaan ja herne on kovalla rasituksella :) Aamulla tuli vettä taivaan täydeltä ja sain pummittua mieheltä kyydin kurssille. Siinä oli vaan se huono puoli, että iltapäivällä joutuu kävelemään kotiin. Onneksi matka ei ole pitkä.

Ohjelmien asennuksia on tehty aamupäivä ja iltapäivällä taitaa olla Wordiä. Ärsyttää miten paljon on unohtunut, kun ei ole Office ohjelmia oikein paljon käyttänyt. Ei vaan kotona tule harjoiteltua, kun ei ole oikeaa tarvetta. Tänään kyllä pitää yrittää salille joutua, vaikka sataisi vanhoja akkoja hameet korvissa. Aamullakin olo oli kuin olisi tulossa joku räkätauti. Toivottavasti ei kumminkaan tule. Keväällä 2007 sairastin 9 viikkoa putkeen yskää, nuhaa ja pikku lämpöä. Se oli joku virustauti, johon ei tehonneet mitkään lääkkeet. Vähänkö oli huono kunto sen taudin jälkeen.

Mulla on taas parina päivänä  hermot palaneet. Tökkii nämä konehommat välillä ja sitten alkaa v-tutus käyrä heti nousemaan. Ja onhan tuo herra besserwisserkin ollut kiitettävästi äänessä "tietämyksineen". No se siitä.

Hierontaa

Eilen salilla ollessa kävin hierontatuolissa. Luulin se olevan sellainen, joita näkee kaupoissa myytävän. Jopa sitä ihminen voi erehtyä. Se oli oikein laiskanlinnan näköinen ja siellä oli jotkut kuulat tai virtuaalikädet jotka mylläsi pitkin vartaloa. Herrimunjee, että selkämuhkurat sai kyytiä. Tänään sitten onkin niin kipeitä paikkoja että vallan. No kärsi ruumis olet nähnyt parempiakin päiviä :)

Kurssilla asennettiin ohjelmia virtuaalisesti. Se oli oikein kivaa, niin kauan kunnes putosin kärryiltä. Heti kun ajatus vähänkin herpaantuu, putoaa. Tokihan ne kouluttajat neuvoo ihan kädestä pitäen, mutta kun ei aina jaksaisi vinkua apua. Sitä kun luulee osaavansa jotakin. Höpöhöpö.

Iltapäivällä olisi tarjolla Wordin kertausta. Kurssin loputtua pitää piipahtaa kotona ja lähtee sitten salille. Oli aikomus nousta aamulla aiemmin ja käydä treenaamassa jo ennen kurssille tuloa, mutta kun yöllä taas valvoin, niin en jaksanut.

Apuva

Jessusmariamagdaleena tännään taitaa levitä pää. Herra besservisser on taas viimeisen päälle vauhdissa. Hölö hölö lähes koko ajan. Tarttee taas mennä salille repimään, että enimmät höyryt saa päästettyä ulos. Ja taidampa käydä niitä nyrkkeilysäkkien hintoja katsomassa. Tänään oli henkilökohtaistamiskeskusteluja ja Wordin kertausta. Keskustelussa ei kauan nokka tuhissut, kun mulla oli paperi täytetty valmiiksi ja harjoittelupaikka on selvä.

Useamman päivän turinat

Mistähän sitä nyt alkaisi. On monta päivää mennyt eikä ole tullut kirjoitettua tänne. Torstaina ainakin oltiin kurssilla ja kertailtiin Exceliä. Kyllä sieltä aivojen uumenista jotain muistui mieleen, kun taas käytti funktioita sun muita. Ei ne ihan kaikki ole unohtuneet. Kaksi kurssilaista on lopettanut, mutta niiden tilalle tulee uudet huomenna, maanantaina. Perjantaina oli etäpäivä, jolloin oli tarkoitus etsiä harjoittelupaikkoja ja täytellä Hopsia. Minulla on harjoittelupaikka jo valmiina. Oli jo ennen kurssin alkua, joten minulla on hyvin pullat uunissa. Useimmilla taitaa olla vaikeuksia asian kanssa. Mutta onhan tässä vielä aikaa kolmisen viikkoa, ennen kuin harjoittelu alkaa.

Torstai illan jumppa jäi väliin, kun käytiin mökillä. Oli niin hieno ilma, että vietin sen illan mieluummin ulkona, kuin lähdin hyppelehtimään jumppaan. En toki aio ottaa tavaksi livistää siitä jumppa touhusta, mutta nyt oli suorastaan pakko nauttia ulkoilmasta. Koko viikon kun oli päivät ollut sisällä.

Salilla olen käynyt kiltisti ja eilen sain ensimmäisen kerran tehtyä kaikki toistot siinä laitteessa, jossa en niitä ole vielä saanut. Pakko sanoa siinä laitteessa, kun en muista mikä sen oikea nimi on. Joku käsivoimien kohotus systeemi se on. En vieläkään saanut toistoja tehtyä yhtä kyytiä, mutta kun välillä kaksi kertaa huilasin hetken niin, sisulla meni viimeiset. Jopa olin polleaa :)

Paino on mennyt taas viikon aikana jonkin verran alaspäin. Taisi olla noin ½ kg. Kokonaissaldo on siis vähän yli kolme kiloa. Vähän tämän kurssihomman ja uuden elämän syömisen kanssa on vielä yhteensovittamista, mutta eiköhän se joku tasapaino siihen löytyne. Jotain pientä helppoa syötävää olen pitänyt mukana päivällä, hedelmiä, pähkinöitä, jugurttia. Kotona olen sitten syönyt lämpimän ruuan. Ja tietysti kunnollisen aamiaisen olen syönyt kotona.

Kurssia ja salia

Tänään oli suht koht kiva päivä. Kurssilla kertailtiin vähän Exceliä. Vastahan minä viime keväänä sen AB-kortin sain, mutta kun ei Exceliä ole käyttänyt niin vähän oli hakusessa.  Kaavioita en kyllä oppinut kunnolla tekemään silloin edellisellä kurssilla. Jotenkin en vaan ymmärtänyt tätä uutta 2007:n systeemiä. Nyt kertauksessa tuli uuttakin asiaa ja joitakin ahaa elämyksiä. Ei ole totta Excelistä minulle ahaa jne.Taitaa loppukin järki olla nyrjähtämässä ;)

Jossakin välissä päivää olisin tarvinnut sitä nyrkkeilysäkkiä, mutta kun sitä ei ollut, niin piti purra hammasta. Tavallisen tohelo olen minäkin, mutta kyllä minä aina pyrin kuuntelemaan mitä siellä luokan edessä sanotaan. Herra besserwisserillä tuntuu olevan päinvastainen tapa ja sitten sitä ihmetellään kun ei onnistu ja mitä piti tehdä. Sen ymmärtäisi jos kyseessä olisi pahainen teini, mutta kun kaikki ollaan jo aikuisia. No jokainen taaplaa tyylillään ja kaikki me tehdään eri tavalla. Tässä kurssissa on kyllä pakostakin aika kova vauhti, kun aikaa on loppujen lopuksi aika vähän ja asiaa on paljon.

Salilla kävin tietysti tänäänkin. Tein ihan tavallisen treenin ja vieläkään en saa  yhdessä laitteessa kaikkia toistoja tehtyä. Tosin tässähän on vasta toinen viikko menossa, joten kai minä jumankekka saan ne vielä josku punnerrettua kaikki 22 kertaa. Nyt menee 10-15 riippuen siitä lepäänkö hetken välillä.


Lopuksi pieni kasku, joka itseäni kovin miellyttää, r-vikainen kun olen.
Puheterapeutti opetti pienelle tytölle r:n ääntämistä. Sitä harjoiteltiin mm. matkimalla karhun murinaa. Tyttö alkoi kyllästyä jatkuvaan harjoitteluun ja sanoi: Ei kaikkien kajhujen tajvii mujista.

Tietotekniikan "ihanuus"

Tänään kiukutti niin maan perskeleesti.  Aamulla piti olla netin kautta luento, jota me kurssilaiset oltaisi katsottu. Minäkin olin jo hyvissä ajoin paikalla hirmu kiinnostuneena uudesta asiasta. Eihän siitä tullut yhtään mitään. Ääni ei kuulunut kunnolla tai ei oikeastaan yhtään. Pirusti oli viisaita ihmisiä siellä toisessa kaupungissa sitä touhuamassa, mutta tulos oli meille nolla.Se kun tämä tietotekniikka on kuulemma tehty helpottamaan ihmisten elämää :) Aamupäivä meni siinä sitten ihan pelastusarmeijalle. Sinäkin aikana olisi kerinnyt opiskella jotain ihan oikeaakin asiaa.

Onneksi kotiin pääsi pois kohtuullisen aikaisin. Kävin salilla purkamassa enintä kyrsimistä. Tuli mieleen, että pitäsköhän ostaa kotiin nyrkkeilysäkki. Siihen saisi purkaa päivän aikana mielen päälle käyneet asiat. Tai minun tapauksessa se olisi viisainta laittaa sinne kurssipaikan käytävälle.

Tiesin jo kurssille pyrkiessäni, että siellä joutuu tekemään pari- ja ryhmätöitä. Ajattelin kuitenkin, että tavalla tai toisella pääsen niistä livistämään. Oho eipä onnistukaan. Kun kyse on sosiaalisesta mediasta, niin pitää olla niin sosiaalinen, että yököttää. Syy on kyllä kokonaan minussa. Minä en vaan pysty siihen, ei riitä resurssit olla niin hel....n sosiaalinen, kuin monet muut, jotka jaksavat aina hymyillä ja olla niin #&/*aarrrrrgggggggggggggghhhhhhhhhhhhh.

No ei auta itkut markkinoilla. Itsepähän olen itseni tällekkin kurssille tunkenut.

Kurssi alkoi

Aloitin tänään tiety-tietotyötutkintokoulutuksen. Meitä oli valittu sinne 14. Sukupuolijakauma taisi olla suunnilleen puolet ja puolet. Monenlaisia ammatteja ja ikäluokkia oli edustettuna. Eiköhän sitä seuraavat kolme kuukautta tulla toimeen ihan kivasti.

Salilla kävin treenaamassa tänään. Eilen oli huono olo, kun verenpaine oli hiukkasen alhaalla ja huippasi sen takia. En uskaltanut lähteä riekkumaan, jos vaikka olisin kupsahtanut sinne. Tänään ei ollut mitään vaikeutta. Hyvinhän tuota alkaa muistaa mitä missäkin laitteessa tehdään. En tiedä voiko olla totta, mutta tuntuu kuin jo viikkoon olisi tullut lisää voimaa ja reippautta. Luultavasti se on vaan minun kuvittelua.

Varmaan tulee vielä niitä päiviä jolloin ei kehtaa millään lähtee treenaamaan, mutta silloinkin on vaan koetettava tsempata itseään jatkamaan. Sitäpaitsi kun tästä salihommasta maksaa, niin sekin aika paljon vaikuttaa kehtaamiseen.

Lauantai

Kävin salilla puhkumassa pois eilistä pizzaa. Olin alkuun ihan yksin. Tavallaan puhelin ei ole mukana, mutta nyt otin sen tueksi ja turvaksi. Jos jotakin olisi sattunut, niin alyissään ollessa olisi voinut soittaa apuva. Toki niissä laitteissa ei saa itseään telottua, mutta olisinhan voinut pudota kuntopyörän päältä kiihkeästi polkiessani ;)

Tänään olen palannut normaaliin ruokavalioon, eikä yhtään ole vaikeaa. Ei kaduta eilinen repsahtaminen, kun se oli suunniteltua. Karkkejakin olisi kaapissa vaikka pienelle komppanialle, mutta en  meinaa niitä sieltä syödä. Minulla on ollut karkkipäivä lauantaina jo monen monta vuotta.  Ostin päivällä tummaa suklaata, jonka kaakaopitoisuus on 81 %. Sitä ei tartte suklaanhinkuun monta palaa syödä. On se sen verran erimakuista, kuin tavalliset suklaat. Sitä otan palasen iltapalan jälkeen.

Lepoa ja rauhaa

Tänään en harrastanut mitään sen kummempaa liikuntaa. Pitää olla välillä vapaatakin tästä treenauksesta. Imuroin aamulla ja siinä tuli venytyksiä, kun villakoiria metsäsästi sänkyjen ja kaappien alta. En tiedä eilinen perunannostoko vai jumppa rasitti polvea, mutta siihen kyllä kolotti pitkin viime yötä ja aamua. Pyöräiltyä tuli ehkä 5-6 km.

Kävin ostamassa toiset treenihousut. Saa yhdet olla käytössä ja toiset välillä pyykissä. Tähän varusteluun on mennyt jonkin verran rahaa, kun ei oikein ollut sopivia kamppeita. Eipä sen puoleen se on osa sitä sitoutumista tähän hommaan. Mitä hullua minä niillä muuta tekisin. En sitten niin mitään.

Anu sanoi minulle, että vaakaa ei välttämättä tartte tuijottaa. Minähän tietysti aamulla sille kipusin ja kappas vain kilo on lähtenyt taas viikkoon. Nyt on lähes kolme kiloa vähentynyt läski tästä naisesta. Minähän hyppelehdin pitkin olohuonetta ja kiljuin ilosta. Onneksi mies on tottunut näihin hulluuskohtauksiin, eikä juurikaan ihmetellyt.

Tänään aion olla itselleni armollinen ja ottaa saunakaljan sekä jotain muutakin lihottavaa ja epäterveellistä herkkua. Mielestäni itseltään ei pidä kieltää kaikkea. Jos välillä retkahtaa johonkin, niin sen jälkeen vaan jatkaa sitä uuden uljaan elämän tavoittelua. Ei tämä saa olla niin tiukkapipoista, vaikka tosissani olenkin.

Jumpasta

Piti vielä illan lopuksi ruveta kirjoittamaan miten siellä jumpassa kävi. Kerrankin voin sanoa, etten ollut suurin (paksuudeltani) joukossa. Voisin melkein sanoa, että laihimmasta päästä. Jees.

Jumppa oli luultavasti ihan perus kauraa. Ei onneksi sitä, että nainen siellä edessä lyö tamburiinilla tahtia ja kiljuu hyppy, hyppy. Niin kuin oli silloin miekka ja kivi, kun olin koulussa. Luulen, että ne oli ihan tavallisia liikkeitä, mitä noissa jumpissa yleensä on. Yhtä liikettä en voinut tehdä, kun polveen kävi, mutta jos ei pysty johonkin niin saa tehdä toisellalailla joka ei kuormita kipeitä paikkoja.

Välillä sekosin liikkeissä, mutta sallittakoon se näin ensikertalaiselle. Onnistuin vielä tälläämään itseni eturiviin niin, että varmaan kaikki takanaolijat näki munailuni. Ihme ja kumma eihän tuo pahemmmin edes hävettänyt. Liekö nuo muiltakaan niin nappiin osuneet.

Pitänee kaivautua kohta kirjan kanssa petiin. Olisi telkussa Beck elokuvakin, mutta voipi olla että jää katsomatta. Nukkumatti lyö lapiolla otsaan, ja siinä sitä ollaan.

Aarrgh punkki

Lähdettiin aamulla mökille perunannostoon, joten tämän päivän venyttelyt tuli hoidettua siellä. Ainakin jalkalihaksissa tuntui ja selkäkin ilmoitteli itsestään. Onneksi on tullut venyteltyä tällä viikolla muutenkin, niin en usko paikkojen kipeytyvän. Ennen kyllä joka paikkaa kolotti, kun vähänkin oli kumarrellut pellolla tai kukkapenkkeja laitellessa.

Kotona rupesi sisäreittä kutittamaan ja ryllykkä kun olen, niin en ihan sitä nähnyt mikä siellä oli. Joku vaan tuntui sormeen kun nahkaani koettelin. Piti miehelle reisi tunkea nenän eteen ja kysyä mikä siellä on. Toisaalta arvasin, että punkkihan se siellä. Ei nimittäin ole ensimmäinen ja tuskin vielä viimeinenkään punkki joka minussa on ollut kiinni. Niinpä niin punkkihan siellä oli pers pystyssä imemässä verta.

Nyt saa taas jonkin aikaa vahdata, ettei borrelioosi tule siitä puremasta. Olen senkin jo kerran sairastanut. Muutama vuosi sitten alkukeväästä punkki oli hädintuskin kiinni jalassa, mutta niin vain borrelioosin sain. Söin siihen tietenkin antibioottikuurin, mutta kun se on niin ikävä tauti, että siitä voi saada vaikka mitä jälkijuttuja, jotka voi tulla vasta vuosien kuluttua.

Salilla en tänään käynyt, mutta jumppaan menen illalla. Saas nähdä mitä kivaa ja kivuliasta siitä löytyy :) Ikinä ennen kun en ole ollut. Ja sitten vähän hirtehishuumoria loppuun.
Ensimmäinen päivä se on hirressäkin vaikeinta, kyllä siihen sitten tottuu.

Keskiviikon kuulumisia

Aamulla pyöräilin kymmenisen kilometriä. Kävin yhdessä haastattelussa, joka voi vielä poikia jotakin työn tynkää tms. Oli sen verran lämmin sää, että viskasin hupparin reppuun kesken matkan ja viilettelin t-paidassa. Tai siis olihan mulla tietenkin housut alaosassa.Heh heh.

Kotiin tultua söin makaronilaatikkoa, joka onkin yksi herkuistani. Olen nyt kuitenkin  muuttanut  syömistäni niin, että syön pienempiä annoksia. Ennen lautanen oli 30 senttiä halkaisijaltaan ja niitä kun veti pari ruokaa kukkuroillaan niin jopa oli Aliisalla tuhti olo. Nyt lautanen on pienempi ja en ota uutta annosta. Minun kielelläni heiniä eli siis kasviksia olen syönyt myös enemmän kuin ennen. Pyrin syömään 5-6 kertaa päivässä, ettei nälkä ehtisi tulla missään välissä.

Syönnin jälkeen piti tietysti ottaa pienet päikkärit. Tälläsin yantramaton petini päälle ja kävin siihen selälleni. En osaa tavallaan nukkua selälläni, mutta siihen  olin nukahtanut ja tunnin päästä heräsin selkä hyvin kuvioituna. Höpsähdin viime syksynä tuohon mattoon ja minusta se on kyllä ihan hyvä.Karistelin enimmät unet silmistäni ja polkaisin salille.

Treenaus tuntui ihan hyvältä ja sain yhtä laitetta lukuunottamatta kaikki toistot tehtyä. Hyvä minä. Muistin nyt ottaa ne kehonkoostumusnittauksen tulokset ja ne on kyllä karmaisevaa luettavaa. Heikkohermoiset älkää lukeko ;)

paino 90,5
rasvaprosentti 52,5
painoindeksi 35,4
vyötärö 116.5
luustolihaprosentti 20,4
sisäelinrasvataso 12

Että silleen. Tässä on haastetta joksikin aikaa, että nuo luvut saa korjattua inhimillisemmälle tasolle. En minä sitä epäile, etteikö se onnistu, mutta työtä se vaatiii. Nythän sitä toivoo, että olisi jo aiemmin havahtunut todellisuuteen, mutta parempi myöhään kuin paljon myöhään.


Vielä  sananlasku tälle päivälle: Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Ainakin jos sattuu osumaan sillä siihen lääkäriin.

Salilla

No niin. Jos nyt ensiksi selittäisi tuota koiran kuvaa tuossa blogin alussa. Se on siinä siksi, kun en viitsi itsestäni siihen kuvaa tällätä ja onhan se paljon paremman näköinen muutenkin.

Kävin siis salilla aamulla. Eilisen ensimmäisen kerran jäljiltä ei tuntunut mitään kipuja tai muita kolotuksia olevan. Ohjaaja katsoi koko "rehkimiseni" ajan, että varmasti teen liikkeet oikein. Tokihan minulle eilen ne samat näytettiin ja teinkin jo kerran, mutta varmuus ennenkaikkea.

Sain melkein kaikki toistot tehtyä kaikissa laitteissa, mutta parista jäi kesken, kun puhti loppui. Ei se toisaalta ole ihme, kun ottaa huomioon ettei valovuosiin ole tehnyt mitään raskaita töitäkään missä käsivoimia olisi tullut. On pikemminkin ne meikäläisen hommat olleet kevyehköjä.

Nyt pitää suunnitella jonkinlainen viikko-ohjelma milloin mitäkin liikuntamuotoa harjoittaa. Kysyinkin sitä ohjaajalta aamulla, mutta kun ne ohjeet taisi mennä toisesta korvasta sisään ja samontein toisesta hien mukana pyyhkeeseen ;)

Nyt iltapäivällä tuntuu lihaksissa hieman kipeyttä. Sieltä ne alkaa löytyä, käyttämättömänä olleet. Kärsi kurja, kärsi. Tuli tuosta mieleeni, kun olin eräänä kesänä töissä puutarhalla. Ensimmäiset kaksi viikkoa olin niin kipeä lihaksistosta, kuin ikinä kukaan voi olla. Siellä oli takuulla kipeänä semmoisiakin lihaksia, joita ei ole edes olemassa. Sitten kun siihen kyykkimiseen ja muuhun tottui ei ollut hätä päivää. Samoin varmaan tulee tässäkin käymään.

Nyt se alkaa

Tai siis johan se alkoi viikko sitten sunnuntaina. Niin mikä alkoi? No läskien hävitys. On ikäänkuin vuosien varrella tullut (huomaamatta) ;) painoa ihan liikaa. Joka kevät, kesä, syksy ja talvi olen ajatellut aloittaa uuden uljaan elämän, mutta kas kun sitä ei vaan ole saanut aikaiseksi.

Nyt syystä tai kolmannesta otin itseäni oikein kunnolla niskasta kiinni ja ilmottauduin elämäni ensimmäisen kerran vapaaehtoisesti jumppaan. Eikä siinä vielä kaikki. Tänään kävin ilmottautumassa kuntosalille. Että silleen. Minä jumppaan ja salille. Sitä ei hevillä usko kukaan.

Minä olen aina inhonnut liikuntaa. Kouluaikainen liikunta vuonna miekka ja kirves oli ihan syvältä. En voinut sietää niitä akkoja, jotka sitä opettivat silloin. Siitä jäi kammo koko hommaa kohtaan. Vuodet ovat kuluneet ja liikkumattomuus on tehnyt tuhojaan.

Käytännöllisesti katsoen joka paikka on jo rempallaan. Vaivoja on enempi kuin lääkärikirjassa. Ihme ja kumma veriarvot, kolesteroli, sokeri ja muut tärkeät arvot ovat kohdallaan. Mutta mahan ympärys on hirmuinen.

Laitan tänne noita rasva ym. arvoja kunhan muistan kysellä ne sieltä salilta. Mulle kun tänään tehtiin kehonkoostumusmittaus. Rasvaprosentti ainakin oli ihan tajuttoman korkea. Ja kaikki muukin :( Mutta ne tulee paranemaan ihan varmasti.

Niin tuosta uuden uljaan elämän aloituksesta vielä. Söin siis Nutrilett Quick Start-paketin annoksia 5 päivää. Sillä paino putosi 2 kg. Nyt sen jälkeen jatkan omilla opeilla yksinkertaisesti syömällä vähemmän ja liikkumalla enemmän. Eihän siihen laihduttamiseen muuta tartte. Paitsi ihan jumalattomasti itsekuria.