Lähdettiin aamulla mökille perunannostoon, joten tämän päivän venyttelyt tuli hoidettua siellä. Ainakin jalkalihaksissa tuntui ja selkäkin ilmoitteli itsestään. Onneksi on tullut venyteltyä tällä viikolla muutenkin, niin en usko paikkojen kipeytyvän. Ennen kyllä joka paikkaa kolotti, kun vähänkin oli kumarrellut pellolla tai kukkapenkkeja laitellessa.
Kotona rupesi sisäreittä kutittamaan ja ryllykkä kun olen, niin en ihan sitä nähnyt mikä siellä oli. Joku vaan tuntui sormeen kun nahkaani koettelin. Piti miehelle reisi tunkea nenän eteen ja kysyä mikä siellä on. Toisaalta arvasin, että punkkihan se siellä. Ei nimittäin ole ensimmäinen ja tuskin vielä viimeinenkään punkki joka minussa on ollut kiinni. Niinpä niin punkkihan siellä oli pers pystyssä imemässä verta.
Nyt saa taas jonkin aikaa vahdata, ettei borrelioosi tule siitä puremasta. Olen senkin jo kerran sairastanut. Muutama vuosi sitten alkukeväästä punkki oli hädintuskin kiinni jalassa, mutta niin vain borrelioosin sain. Söin siihen tietenkin antibioottikuurin, mutta kun se on niin ikävä tauti, että siitä voi saada vaikka mitä jälkijuttuja, jotka voi tulla vasta vuosien kuluttua.
Salilla en tänään käynyt, mutta jumppaan menen illalla. Saas nähdä mitä kivaa ja kivuliasta siitä löytyy :) Ikinä ennen kun en ole ollut. Ja sitten vähän hirtehishuumoria loppuun.
Ensimmäinen päivä se on hirressäkin vaikeinta, kyllä siihen sitten tottuu.
voi luoja noita sinun juttuja.... kyllä saa maha kippurassa nauraa täällä päässä. toivottavasti jumppa meni hyvin ja sattu hyvä porukka tuppisuiden kans on hirveen hankala olla... you know.... :D pitää välillä päästää suunki kautta... happi kulkee paremmin...
VastaaPoista